Valta voidaan määritellä siten, että se on X:n tahto toteuttaa muutos vallitsevassa tilanteessa, vaikka Y mahdollisesti vastustaisi muutosta. Tämä on yksinkertaistettu esimerkki kovasta perinteisestä vallankäytöstä. Kova vallankäyttö sopii tiettyihin tilanteisiin ja organisaatioihin vielä nykyäänkin, mutta on mielestämme jäämässä taka-alalle alati kehittyvässä yhteiskunnassa. Orgaaniset organisaatiot eivät toimi ruhtimaan (Niccolò Machiavellin, 1532) opeilla.

Modernien organisaatioiden operatiivisilla tasoilla asioita voidaan toteuttaa ja toimeenpanna ilman kovaa vallankäyttöä. Konfliktit voidaan ratkoa pehmeillä keinoilla ilman pakottavia eli kovaa vallankäyttöä edustavilla toimenpiteillä. Jos tarkastellaan organisaationa nykyaikaista tiimirakennetta ja tiimi on niin sanottu ”aito tiimi”, eli se pystyy työskentelemään oikeasti tiimiluoteisesti, ei kovia vallankäyttökeinoja tarvita. Yhteisön kontrollin luoma henkilöitymätön alaisuussuhde tiimiin valtaan pitää jäsenet hyvin hanskassa ilman kovia vallankäytön keinoja. Esimerkiksi aiheesta käyköön se, että juuri nyt (6.12 perjantai kello 17) minua ei voisi vähempää kiinnostaa kirjoittaa tätä bloggausta, mutta yhteisön kontrollin luoma velvollisuuden tunto ”pakottaa” saamaan tuotokseen aikaan.

Kaikki organisaatiot eivät voi tietenkään olla "vallattomia". Poliisi, puolustusvoimat, palokunnat tms. häiriötilanteiden ehkäisemiseen ja torjuntaan luodut organisaatiot vain yksinkertaisesti toimivat parhaiten perinteisellä funktionaalisella ja kovalla vallankäytöllä ”tilanteen ollessa päällä”. Normaalioloissa toki voidaan soveltaa pehmeämpiä metodeja luovempien tulosten aikaansaamiseksi.